maanantai 27. syyskuuta 2010

Värikäs syksy


Syksy on ihanan värikästä aikaa.
On ihanaa nähdä miten monta
väriä luonnossa onkaan.

Monet vaahterat varsinkin ovat usein
yhtäaikaa punaisena, keltaisena,
vihreänä ja oranssina.
Mutta ei minun vaahtera.
Siitä tulee vain heti keltainen.
Miksihän näin?



Meidän kissatkin on jo vähän kasvaneet :)
Nekin tykkää syksystä ja yrittävät saada kiinni
lehtiä mitkä putoaa puusta.
Tässä Minni-neiti sen hetken
paikoillaan että sain napattua kuvan.



No tämä Mirri-neiti ei sitten osannut
poseerata hetkeäkään.
Kovin on nopea liikkeissään ;)


Kärpässienet on kaikessa kamaluudessaan
varsin suloisia :)
Piti sitten elää näin vanhaksi ennen kuin
tajusin että niitäkin taitaa olla
ainakin kahta eri lajia.
Pyöreitä ja ...



...litteitä versioita.
En tosiaan ole ennen tätä tajunnut.
Ihan hävettää!
Lapsetkin jo kysyi ihmeissään että:
"Etkö sä oikeesti sitä tienny?".
HUPS!


Tänään olisi ollut kyllä mahtava valokuvauspäivä
kun aurinko on paistanut niin kauniisti.
Harmi vaan kun on ollut niin
paljon muuta tekemistä.

Viikonloppuna alettiin tekemään itse
kodariin allastasoa.
Sen tekeminen jäi kyllä vähän
kesken kun koira sairastui
ja sitä piti sitten eilen lähteä
käyttämään el.lääkärillä.
No mutta koirus sai lääkkeet
ja eiköhän tuo tasokin tuosta tämän
viikon aikana ole jo paikoillaan.
I hope so!!

Minäkin sain maalia taas ja voi että
miten nautin pensselin heilutuksesta :)
Tuolla on monta juttua maalattuna.
Pitää vielä vähän hioa ja maalata
toinen kerros.
Laitan sitten kuvia kun on valmista!

Aurinkoisia päiviä!!!

-Mari-

torstai 23. syyskuuta 2010

Lasten muistolle


Tänään on ensimmäinen liputuspäivä
kaikkien lasten muistolle, jotka ovat
aivan liian aikaisin lentäneet
valkoisen pilven reunalle meitä katsomaan.

En kyllä yhtään lippua tänään nähnyt,
mutta kynttilöitä on tainnut syttyä
eri puolilla suomea...

Mekin kävimme sytyttämässä kynttilät
oman pienen enkelimme muistolle.




Ja kotona palaa myös kynttilöitä.


"kulta pieni mä tahtoisin
ottaa sinut taas syliin
ja puhaltaa pahan pois
että kaikki taas hyvin ois..."

-Mari-

maanantai 20. syyskuuta 2010

Pakko saada


Mikähän oli tullut minun kävijälaskuriin?
Huomasin jokin aika sitten ettei se toimi, mutta
ajattelin niiden alkavan toimia itsekseen jossain vaiheessa.
Höpö ajatelmia moiset!
Piti ladata uudelleen ja nyt sitten
aloitettiin tietenkin nollasta :(




Onko teillä koskaan sellasta tunnetta,
että "toi on PAKKO saada!!!" ?
No on tietenkin ;)
Minulle tulee se tunne useinkin...
varsinkin kun on suklaasta kyse :D
Mutta toinen heikkouteni on, uskokaa tai älkää

PÄIVÄPEITOT !!!

Meillä on tosi monta päiväpeittoa,
mutta aina vaan niitä pitäisi saada lisää
kun markkinoille tulee toinen toistaa ihanampia
päiväpeittoja ja tietenkin juuri sellaisia
jotka just sillä hetkellä miellyttää silmää.
Minun mies on jo ihan ihmeissään tästä asiasta.
Monta kertaa olen kuullut että:
"Eikö noita nyt ole jo ihan riittävästi???".
No juu ja ei!
Tämän 16 vuoden yhteiselon aikana
olen kuitenkin raaskinut myydä pois
peräti 4 päiväpeittoa.
Eikö se ole kuitenkin aika paljon??

Päiväpeitot on muutenkin aika näppäriä.

1. Ne on tosi hyviä teltassa kokonsa puolesta!
2. Ne on tosi hyviä myös talvella laavu retkillä,
kun saman peiton alle mahtuu lämmittelemään
monta ihmistä kerralla.
3. Ne on hirmuisen hyviä majojen rakentamisessa!
4. Niillä voi uudistaa myös sohvat, joka on tietenkin
halvempaa kuin ostaa kokonaan uudet sohvat ;)

Puhumattakaan siitä kuinka näppärästi
päiväpeittoa vaihtamalla saa muutettua
koko huoneen tunnelman
kesäiseksi tai jouluiseksi.

Tai keväiseksi tai syksyiseksi tai romanttiseksi tai hempeäksi tai iloiseksi tai lämpimäksi tai tai tai tai..............

Nyt minulle tuli taas se tunne, O-OUU!!
Minä en tiedä mitään syytä miksi
en tilaisi sitä!
En kerta kaikkisesti keksi mitään syytä,
en vaikka olen koko päivän yrittänyt keksiä!
Olen oikein työstänyt sitä asiaa että keksisin, mutta ei!
En keksi ;)

Tää mun on PAKKO saada!!!


Sanokaa nyt, että olen ansainnut sen!
Sanokaa jotta mun mieskin näkee, että
olen sen ansainnut ;)

-Mari-

lauantai 18. syyskuuta 2010

Appelsiini-suklaaruudut


Pohja:
4 munaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2½ rkl tummaa kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
150 g margariinia sulana
1 ½ dl maitoa
1 appelsiinin kuoriraaste

Kuorrute:
300-400 g tomusokeria
4-5 rkl appelsiinimehua
(tai puolet tuosta vettä jos haluaa miedomman
appelsiinin maun)
Kuorrutteen voi myös värjätä
parilla tilappa elintarvikeväriä.

Lisäksi laitoin nonparelleja
koristeeksi ja valuttelin
lusikasta sulaa suklaata

Munat ja sokeri vaahdotetaan, lisätään keskenään sekoitetut kuivat aineet,
sulatettu margariini ja maito, sekä appelsiinin kuoriraaste.
Levitetään taikina leivinpaperilla vuoratulle, reunalliselle uunipellille
ja paistetaan 225 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Sekoita kulhossa tomusokeri ja neste,
lisää nestettä sen verran, että saat sopivan,
helposti pohjan päälle levittyvän "tahnan",
Koristele mielesti mukaan.

torstai 16. syyskuuta 2010

Voihan laiskamato

Nyt on päässyt käymään niin että kun viime viikolla
ahersin myyntiin kynttiläkippoja ja rintakoruja
niin tällä viikolla en ole saanut sitten
yhtään mitään aikaiseksi vaan minuun on
muuttanut asumaan LAISKAMATO!

Kun sen nyt itsekin oivalsin niin
aloin miettimään että mitäs sitä voiskaan tehdä...
Silmääni pisti tämä kirja jonka
jokin aika sitten tilasin.







Kivan näköisiä :)





Voi suloisuus näitä tossuja!





Jotkut ohjeet on näin yksityiskohtaisesti
selitetty ja kuvitettu, joten luulisi että jopa
minä onnistuisin ompelussa ;)


Mutta se laiskamato pitäisi nyt vaan saada häädettyä ensin!

Ja nukku-Matti voisi vierailla neiti Kesäheinän luona
myös päivisin niin sekin voisi edesauttaa tämän
mamman ompeluinnostuksen syttymistä...

-Mari-


maanantai 13. syyskuuta 2010

Pätkiskakku


(ohje on Hellapoliisin kirjasta)

2 munaa
3 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
½ dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
200 g sulatettua margariinia tai voita
140 g pss Mini Bites Pätkiksiä
1 ½ dl maitoa


Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sulatettu margariini tai voi.
Silppua Pätkikset ja lisää ne taikinaan yhdessä maidon kanssa.
Kaada taikina hieman reilu litran vetoiseen, voideltuun ja jauhotettuun vuokaan.



Paistetaan uunissa 150 asteessa n.tunti.




Pinnalle:
300 g Kaakaotomusokeria
4-6 rkl vettä
sekä koristeita maun mukaan


Me ei keretty koristella, mutta voin kertoa,
että kakku maistui kyllä ilman pinnan koristelemistakin ;)
Halusin kokeilla uutta vuokaani, joten
kakusta tuli aikalailla leivän näköinen,
mutta eihän se näkö tärkeintä ole
vaan maku :)

Minua on kielletty leipomasta :(
Siis mies kielsi, koska muuten ei paino
laske vaikka kuin haluaisi.
Niinpä leivon vain kun on vieraita tulossa
ja onneksi vieraita käy melko usein ;)

Makoisaa alkavaa viikkoa!

-Mari-

lauantai 11. syyskuuta 2010

Markkinahumua ja sitten rauhoittumista


Tein vielä tällaisiakin kynttiläkipposia myyntiin
ja ihan mukavasti ihmiset niitä osti :)
Jäi onneksi myös itselle että saamme nauttia näiden
tunnelmasta omassa kodissakin.

Kivasti kynttilän valo loistaa pitsin läpi
valaisemaan seinää.




Näitä rintakoruja tein vielä muutamia erivärisiä
kun innostuin eilen osamaan lisää lankoja.
Näihinkin ihmiset tykästyi :)



Koko päivä on ollut yhtä hulinaa tuolla kylämme markkinoilla.
Kiva, joka vuotinen tapahtuma.
Siellä menee monta tuntia aikaa kun on kaikenlaista
kivaa katseltavaa ja ihasteltavaa.
Sekä näkee paljon tuttuja joiden kanssa aina
vierähtää tovi jos toinenkin :)
Pieni muotoinen tivolikin on, joka vissiin
tarkoitettu lähinnä lasten iloksi,
mutta sainpas raahattua mieheni
minun kanssa yhteen laitteeseen.
Tunsin hetken olevani kuin teinityttö, kun
nauroin maha kippurassa siellä laitteen
pyörityksessä :D
Piti laittaa silmät kiinni, tai muuten ois
saattanut tulla paha olo.
Varmaan vartin verran sen jälkeen
jalat viskoi minne sattuu. Joku saattoi luulla
että olin jotain muutakin ottanut kuin
metrilakuja ;D

Kaiken hulinan jälkeen oli ihan mukavaa
käydä rauhoittumassa Enkelimme haudalla.
Sytytimme sinne kaksi kynttilää.



Maalaamani kivi on tämän vajaan kahden vuoden
aikana haalistunut kovasti.
Annan sen olla vielä ensi talven
ja maalaan sitten uudelleen
tai kokonaan uuden.

Itseasiassa tämä kuva haudalta voisi olla se
"rakas kuva" tuohon alempaan postaukseeni.
Nämä lapset joita saan hoitaa päivittäin
ovat aina tässä, mutta Enkelimme on
mielessäni vain kuvina.

Kynttilöiden valoa viikonloppuunne!

-Mari-

torstai 9. syyskuuta 2010

Ensimmäinen tunnustukseni + lisäys

Kiitos Suvimarjalle Kotilaakso-blogin taakse!

(en osaa vieläkään tehdä niitä hienoja klikkaus kohtia tekstiini joista pääsisi näppärästi toiseen linkkiin)

Olen ihan jumissa näihin mahtaviin blogeihin
joita täältä netistä löytyy.
Iltaisin saattaa mennä tunti jos toinenkin
kun jämähdän niitä rauhassa lukemaan
mökin hiljentyessä.
Kotilaakso on kyllä itsellenikin suosittu blogi,
mutta mitenkäs se on, saako tunnustuksen heittää
takaisin päin??
Minä kun en vielä näistä "säännöistä" tiedä :(

Viiden blogin valinta tuottaa vaikeutta
joille haluan tunnustukseni antaa,
mutta tässäpä nämä:

-Kolmen tähden koti
mm. mahtavia tuunaus ideoita

-RuttuNuttu
haaveilen osaavani joskus ommella yhtä hyvin

-Kaunis pieni elämä
mahtavia sisustusideoita

-Villa Honkasalo
kaunista arkea ja hauskasti kirjoitettuja juttuja

-Den gode feen
vaikken ruotsin kielestä mitään ymmärräkään
tätä blogia on kiva seurata ja täältä
saa kivoja ideoita itsellekin :)


Kello on kymmenen ja meidän neiti Kesäheinä nukkuu edelleen
yöuniaan :o Kyllä se on hyvä nukkua kun on syönyt pitkin yötä
ja näin ollen saanut tämän mamman herätettyä monta kertaa ;)

Mukavaa päivää kaikille!!
Tää lähtee taasen ahertamaan "kukka tehtaalle"...

-Mari-

LISÄYS:

Luin vähän tarkemmin tuolta Kotilaakson blogista tuota
tunnustusta ja siihenhän kuuluikin vielä
kolme asiaa joita rakastaa + rakas kuva.

Noh, kolme asiaa joita rakastan on tässä:

1. tietenkin omaa perhettä >
miestäni sekä kuutta iloista lastani jotka ovat
opettaneet minulle vuosien varrella elämää,
sekä pientä enkeli-tytärtäni joka myös opetti
ettei elämä aina mene niin kuin toivoo,
elämää ei koskaan pidä pitää itsestään selvyytenä
ja pitää osata olla kiitollinen siitä mitä on.

2. vanhempiani, sisaruksiani, Ystäviäni!
On ollut myös aikoja kun ei ollut yhtään hyvää Ystävää,
nyt heitä on ja he ovat kyllä suuren suuri rikkaus!

3. (tätä pitikin jo vähän miettiä...)
Ihan vaan perus arkea!
Kaikkine ihanine asioineen, herkkuineen ;) jne.

Kuva tulee myöhemmin...

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Vauhdikas viikko



Tällä viikolla olen yrittänyt olla reipas
ja saada aikaiseksi paaaaljon asioita.
Maanantai meni kyllä vain hurvitteluun ;D
Ystävän kanssa parannettiin maailmaa ja
kierreltiin monen monta kirpputoria
tehden mahtavia löytöjä.
Lähinnä nyt meni kyllä ihan vaan vaatteiden
ostamiseksi, se kun on tuo syksy taas
ja kukin tahollaan tarvitsee kaikenlaista.
Ostin myös muutamia laseja ja niistä nyt sitten olen
tehnyt tällaisia...






Minulta löytyy kaapeista myös paljon
lasipurkkeja jotka muotoutuvat
oikein hienosti kynttiläkipoiksi nekin.

Valkoista pitsiä odottelen postilootaan
näinä päivinä joten toisenlaisia
kipposia tulossa ;)



Myöskin rintaneuloja on tehty :)


Aika kivoja mielestäni. Näitähän nyt voi laitella
oikeastaan mihin vaan.
Laukkuun, kaulahuiviin, pipoon tai vaikka
verhoihin tuomaan pientä piristystä :)


Jottei arki liian helpoksi ja mukavaksi menisi,
on neiti Kesäheinä päättänyt nukkua
päivisin vain parit vartin pätkät.
Hereillä ollessa vaaditaan seuraa koko ajan.
Ja yötkin on muuttuneet aika rauhattomiksi
joten tämä mamma menee puolikkailla
tehoilla niin yöstä kuin päivästäkin,
mutta mahotonta miten paljon "ylimääräistä"
olenkin saanut tällä viikolla aikaan.

Mitä kaikkea sitä saisikaan aikaan jos
voisi yöt nukkua kokonaan ja päivälläkin
olisi edes muutaman tunti aikaa
ihan vaan omiin juttuihin ;)

-Mari-

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

ÄÄNESTYS!






Nyt pistetäänkin pystyyn äänestys
kun itse ei osata päättää että...

Jätämmekö seinähirret näkyviin vai laitetaanko piiloon??














Tuli tällainen ylläriremppa "pikku kammariimme",
kiitos Asta-myrskylle, joka vei huovan katolta
ja näin ollen ullakko ja seinän välit saivat
vettä niskaansa.




Kovin paljoa ei olla vielä
keretty hirsiä esille ottaa.

Homma jatkuu vielä tänä iltana ja
ensi viikon aikana.
Mutta ajattelin nyt laittaa jo alustavasti
muutaman kuvan ja odottelen nyt
teidän mielipiteitä noi ylipäätään siitä
miten päin meidän kannattais teidän
mielestä tehdä.

Pikku kammari tulee olemaan
tulevaisuudessa ruokailuhuoneena.


Ei muuta kun omaa ääntä esille nyt :)

-Mari-


torstai 2. syyskuuta 2010

Viidakkokemut, flunssaa ja viilenevät kelit


Viime sunnuntaina vietettiin herra Elohopean
5 vuotis synttäreitä.
Teemana oli viidakko, pojan toivomuksen mukaan.

Olohuoneestamme tuli liaanien ja viidakon eläinten
sekä luolan myötä "ihan oikea" viidakko ;)

Askartelin kreppipaperista kattoon roikkumaan ne
liaanit ja kappas kappas kun ihan omasta varastosta
löytyi niin apinat, gorillat, käärmet sun muut
pehmoiset viidakon eläimet.

Miten niitä onkin tullut haalittua niin paljon???

Synttärit olivat oikein onnistuneet ja mukavaa oli :)



Kun sitten maanantai koitti, meidän perheeseen
rantautui armoton flunssa.
Neiti Kesäheinäkin on ollut koko viikon
täysin pipi :(

En ymmärrä mitä painasin kun tää nyt tykkää alleviivata mun tekstit.
Älkää välittäkö, minäkin yritän olla välittämättä :/

Kyllähän tuo keli näyttää jo ikkunasta kurkatenkin
kovin kolealta, syksyiseltä siis.
Ei siis ihme että nämä flunssat taas jyllää
vaikka kuinka yrittää osata pukeutua lämpimästi,
mutta virukset on viruksia.



Minun kiinanruusuni se vaan tykkää kukkia :)
Parhaimmillaan siinä oli viikonloppuna
10 ruusua yhtä aikaa auki.

Ja nuppuja on varmaan kaksikymmentä nytkin.
Mahtava kukka!!



Kun pikkusisko on pipi, mutta isoveli täydessä
virrassaan, on minun hommaani keksiä isoveljelle
kaikenlaista puuhaa sisällä, ettei ihan tylsyys iske
isompien ollessa koulussa.

Tänäänkin on piirretty, väritetty, tehty tehtäväkirjoja,
maalattu vesiväreillä, askarreltu, pelattu lautapelejä,
luettu kirjoja, katsottu elokuvaa, rakennettu legoilla,
rakennettu junarataa jne jne jne. HUH!

Sitten kun mamma jo väsähti oli aika keksiä jotain ihan muuta.
Ei muuta kun pojalle vaahtokylpy keskellä päivää :)
Poika viihtyi puolisen tuntia vannassaan
ja tää mamma otti kupin kuumaa ja
lehden käteen ja nosti jalat hetkeksi ylös
pienimmän nukkuessa.
Arjen luksus hetkiä ;)


Glögikausikin tuli aloitettua iltapalalla.
Viime joululta jääneitä löytyi vielä kaapin perältä
mutta hyviähän ne ovat vielä.
Tällä viikolla kurkkukipuun onkin juotu paljon
lämmintä kaakaota sekä mustaviinimarjamehua
joten glögi oli mukavaa vaihtelua :)

Ja eihän tässä enää ole kauan aikaa jouluunkaan.
IHANAA!!!

Viikonloppuna olisi tarkoitus tehdä pihalla
siivousta jos vaan tämä flunssa on meistä ohi.
Jotain syksyn kukkasia voisi laitella...

Tykkään syksystä kun luonto saa ihanat värit
ja saa pukea lämpöisesti päälle!
Ulkonakin on paljon mukavampaa touhuilla
kun ei ihan heti tule kuuma.

-Mari-

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails