tiistai 31. tammikuuta 2012

Pipo päähän pakkasella!


Virkkasin tänään itselle ja neiti Kesäheinälle pipot.
Värit ei ole ihan noin kirkkaat eikä vaaleat luonnon valossa,
minen osaa laittaa noita kameran valotus asetuksia oikein :/
Mietin tässä että ehkäpä minä laitan omaankin pipooni
vielä jotain koristusta....


Pakkanen se vaan paukuttaa eikä loppua näy.
Meillä koirat ja kissatkin muutaman minuutin ulkoilun jälkeen
nostelevat kylmissään tassujaan ja tulevat mielellään sisälle.
Uuneja saa lämmitellä aamusta ja illasta, mutta
se on kyllä kivaa hommaa ja niistä tuleva lämpö
on huomattavasti ihanampaa kuin lämpöpumpun
puhaltava lämpö.

Huomenna ehkä kerhoillaan pikku neidin kanssa,
jos vaan jaksetaan aamulla herätä ajoissa :)

-Mari-

maanantai 30. tammikuuta 2012

Pullapäivä

Tänä aamuna heti herättyäni tuli ajatus että tänään vois
leipoa pullaa. Ja siitä se ajatus sitten lähti ;)


Kuutisen kymmentä pullaa tuli pyöräytettyä ja samalla 
kiillotettua hyvän äidin sädekehää ;)


Pirtsakkaa alkavaa pakkasviikkoa teille kaikille!!
-Mari-

perjantai 27. tammikuuta 2012

Haasteita

Nanna keksi kiva haasteen!
Kylmästi kiertoon-haaste nyt kertoo heti että kaikesta turhasta pyritään 
pääsemään eroon. Mitäpä sitä suotta kaapeissaan kaikkea säilyttämään
vuosi kausia jos ei oikeasti niillä tee mitään. Joku toinen saattaa ihan oikeasti 
niitä tarvita, joten otin haasteen vastaan ja ensimmäinen satsi on jo 
keretty myymään perhekerhomme kirpparilla. Kolmen ison laatikollisen
verran keräilin leluja ja kirjoja sekä lasten vaatteita.
Sori lapset! Ensimmäisenä kävin lasten tavaroiden kimppuun : D
Mutta siihen oli syy! Perhekerhossa lasten tavaroita/vaatteita on helpompi
kaupata kuin jotain astioita ja koriste-esineitä.
Varasin maaliskuun alkuun jo ihan myyntipöydänkin kirpputorilta
pariksi viikoksi. Siksi vasta maaliskuulle että kerkeän nyt sitten 
koluta kaappeja ja vinttiä läpi ihan kunnolla.

Anri puolestaan heitti valokuvahaasteen.

Päivä 1: Omakuva
Päivä 2: Suosikkitavara
Päivä 3: Perheenjäsen
Päivä 4: Harrastus
Päivä 5: Vanha kuva
Päivä 6: Teema "vihreä"
Päivä 7: Kuva jota en koskaan julkaissut
Päivä 8: Suosikki kuva
Päivä 9: Päivän asu
Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 11: Hullua
Päivä 12: Arkeni
Päivä 13: Teema “valo”
Päivä 14: Talvikuva
Päivä 15: Rakkaus
Päivä 16: Mustavalkoinen omakuva
Päivä 17: Hetki
Päivä 18: Tunteet
Päivä 19: Täällä minä asun
Päivä 20: Teema “erilaiset”
Päivä 21: Kun olin pieni
Päivä 22: Tästä olen riippuvainen
Päivä 23: Kesäkuva
Päivä 24: Tämä tekee minut surulliseksi
Päivä 25: Kaikessa kiireessä
Päivä 26: Tämä naurattaa aina

Päivä 27: Teema ”kaksi”
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

Tähän haasteeseen otan osaa omassa järjestyksessä enkä
varmaan edes joka päivä, mutta tulen täyttämään nuo kaikki 
30 kohtaa varmasti :)

Nämä haasteet saa jokainen tahollaan napata itselleen!!

-Mari-

torstai 26. tammikuuta 2012

Pikkupöllöt

No nyt vihdoin kuvia pikkupöllöistä.
Tein näille myös jalat > silitin kovikehuopaan kankaan kiinni
ja leikkasin sitten muotoonsa.
Saanko esitellä:

URHO


URSULA


Tämä seuraava ei ole pöllö vaikka isot "silmät" tässä kuvassa
hänellä onkin ;)
Tämä on vaan näitä, kun isot siskot opettaa olemaan cool!


Näissä tunnelmissa toivottelen jo nyt hyviä viikonloppuja
teille kaikille!
Tervetuloa uudet lukijat!!!!
Kohtahan tässä saadaan jo arvontaa pystyyn ;)

-Mari-

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Karkkihampaita kolottaa!

Meidän perheessä jäi joululta päälle ihan tolokuton herkkuhimo!
Meillä on pääasiassa lauantaisin karkki/herkkupäivä,
mutta joulun aikaan on lupa herkutella pitkin viikkoa,
pitkin päivää....

kaikki kuvat napattu netistä




Nyt sitten kun on palattu siihen normaaliin rytmiin myös herkkujen syönnissä,
niin se tuntuu olevan varsinkin lapsilla ihan mahdottoman hankalaa.
Joka päivä, siis ihan joka ikinen päivä kysellään oisko jotain hyvää.
"Voisko leipoa jotain hyvää??"
"Onkohan pakastimessa ees jätskiä??"
"Kai nyt ees terveyssuklaata vois vähän ostaa??"
Tuli sitten kerran nimettyä tumma suklaa terveyssuklaaksi,
kun jostain uutisista luin sellaista : D

Tässä nyt pari viikkoa seuranneena olen tullut siihen tulokseen että 
täällä ollaan ihan koukussa sokeriin.
Ei näytä riittävän se lauantai herkkupäiväksi.
Lauantaisin ollaan joko ostettu jotain hyvää tai sitten leivottu
koko porukalle tai tehty poppareita.
Nyt tekis mieli pistää koko porukka ihan totaalliselle 
sokerilakolle! Ei sillä etteikö itsekin tee mieli
aina jotain hyvää, mutta ihan senkin takia tekis hyvää olla ilman.

Onko muilla näkynyt tällaista vastaavaa karkkihampaan kolotusta?
Kuinka usein teillä herkutellaan?

-Mari-

tiistai 24. tammikuuta 2012

Lumikuormat





Vanha omenapuukin vaan jaksaa näköjään vaikka lunta
on kasaantunut paljon senkin oksille.

Ihana aurinkoinen päivä!
Pakkasta vaan vois olla vähän vähemmän, niin 
pääsis pienin neitikin ulkoilemaan.

-Mari-

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Kun ei tajua niin ärsyttää!!!

Täällä oli perjantaina meidän 14v tytön kaverisynttärit.
Äkkiä pöytä koreaksi ja itse muiden lasten kanssa "evakkoon" kaverin luo.



Ihan olivat osanneet iisisti olla :)

Mutta tuohon otsikkoon:
Ärsytysmittari on kyllä nyt täysin kaakossa!
Olen puhissut ja puhkunut TAAS tässä nyt pari tuntia tämän blogin taustakuvan kanssa.
Joskus tuli ladattua tuo muffinssikuva tuonne (html-koodi)  ja nyt en saa sitä pois!
Ilmoittaa ettei sitä kohtaa, siis mihin sen koodin oon joskus kopsannut, 
voi jättää tyhjäksi. Että siellä pitäis olla sitten ees jonkinlainen html-koodi(KO???)!
Mutta kun haluaisin sen olevan vaikka ihan vaan valkoinen.
Nyt sitten tuonne otsikon taaksekin sain jotenkin ihan ihmeellisesti tuollaisen
punaisen taustan. Älkää vaan kysykö miten!!
En todellakaan tiedä mitä menin tekemään :(

Toinen homma on kuvan muokkaaminen oikeaan kokoon tuohon
otsikon alle. Osaan kyllä pienentää kuvan (paint ohjelmalla) mutta
siihen jää kuitenkin valkoiset reunat.  Tai miten sen nyt kertoisin...
No lataampas sen kuvan tänne:


Siis sitä valkoista jää tälleen tänne asti.
Kuva on pieni juu juu, mutta kattokaa nyt.
Onhan tässä nyt jotain pahasti pielessä mitä mun pää ei nyt
tajua. Auttakee tyhmää!!!
Voisin vaikka sähköpostiinkin ottaa mielelläni nyt joltain ystävälliseltä
apuja vastaan tän asian kanssa.
Mun pää ei ymmärrä eikä hermot enää kestä!
Moneen kertaan olen tätä asiaa pähkäillyt ja kun varapäreetkin on
tullut tuhlattua niin olen jättänyt asian sikseen ja tyytynyt tähän.
"Paneudun tähän asiaan joskus toiste......"
Mutta pakko se on todeta että itseopiskellen en tässä
asiassa viisastu vaikka kuinka noita asetuksia väännän ja käännän.

-Mari-

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Tällaista täällä tänään, just nyt!





Leivinuuni, pönttöuuni ja takka paukahtelee mukavasti.
Kynttilänpätkät sulamassa vesihauteessa ja parina iltana
väkerretyt ruusut odottaa hyppäämistään steariinin sekaan.
Sain muuten oikein rakon peukalooni noita ruusuja tehdessä, joita 
tulikin tällä kertaa 67 kipaletta. Mulla on vissiin jotenkin väärä
tekniikka kun aina saan sormeni kipeiksi!

Jaahas, ja ei muuta kun dippaamaan!
Ja illasta pulkkamäkeen, JIPPII!!

-Mari-

tiistai 17. tammikuuta 2012

Höpsähtänyt pöllölöihin!

Jos mulla ois edes vähän enemmän vapaata seinätilaa
niin mulle kelpaisi tällaiset taulut.

kaikki kuvat netistä sieltä ja täältä
-Mari-

maanantai 16. tammikuuta 2012

Perus maanantai

..... tikka se hakkaa puuta nokallansa....





Täällä on ihan perus maanantai joka vaan pyritään suorittamaan
läpi, jotta päästään iltaan ja nukkumaan ; D
Pikkupöllöjen viimeistelyä, uunien lämmitystä, leikkimistä,
ei siivousta, eikä pyykkäystä!
Ruuanlaittoakin vain sen verran että uunipuuron tyrkkään uuniin
jossain vaiheessa... kunhan koululaisia alkaa tipahdella kotiin.
Rennosti siis! Eikä ollenkaan noin tarmokkaasti kuin
tuo meidän pihan tikka jolla oli taas niin topakka tahti että huh huh!
Miten ihmeessä sillä ei ala koskemaan päähän tuo paukutus???
Tai mistäs sitä tietää : D

-Mari-

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

HU-HUU!!

Eilen illalla ajattelin että vain leikkaan kankaat valmiiksi tälle päivälle,
mutta enhän minä sitten malttanutkaan olla ompelematta : D
Kaikki lapset oli jo unten mailla joten oli sitä 
rauhallista omaa-aikaa tehdä.
Ja tässä on lopputulos:




Pöllöthän on yöeläimiä joten sinällään ihan hyvä ajankohta oli nämä
valmistaa kun kello oli jo kaksi kunnes sain nämä valmiiksi.
Mieskin innnostui näistä ja pyysi että tekisin kokonaisen
pöllöperheen meille. Ja että silloin hän laittaisi jopa
hyllyn olohuoneen seinälle niitä varten :O
Oh-hoh! 
Pakko varmaan tarttua tilaisuuteen, nimittäin tuollaisia
lupauksia ei olekaan ihan hetkeen tullut ; )
Melekeen kaikki kankaat on kierrätysmateriaalia.
Tuosta kelta-oranssista tuli hieman pelottavan näköinen
oranssine silmineen.
Nappeja en uskaltanut silmiksi laittaa, koska veikkaan että nämä
jossain vaiheessa löytyy kuitenkin neiti Kesäheinän leikeistä.
Yritin ommella tiheällä siksakilla silmiin mustuaiset,
mutta ei siitä tullut oikein siisti.
Ja ennen kuin joku rääkäisee, niin painotan vielä etten ole
mikään ammattiompelija vaan tykkään näperrellä ihan vain 
omaksi iloksi ja jälki ei ole aina siistiä, mutta minulle ihan riittävä!!

Nyt vähän kahvia moottoriin ja ei muuta kun tonkimaan kangaskätköistä
lisää kankaita sitä pöllöperhettä varten!

Pirtsakkaa sunnuntaita!!
-Mari-

lauantai 14. tammikuuta 2012

Kirpparilöytö ja pikkuinen ompelu

Tällaisen ihanan, varmaankin aika vanhan rasian löysin tänään kirpparilta.



Ihanat pikkuenkelit <3
Liekkö ollut joskus sikarirasia??
Minä laitoin tähän ompelulankoja ja neuloja,
jotka yleensä lojuu lipaston laatikon pohjalla ja ei ole
siten kovinkaan helposti löydettävissä.


Viikonloppu kukkasetkin ostin :)
Tosin neilikat kestää pari viikkoa ihan hyvin kun
vaan muistaa tarkastaa että niillä on vettä.


Ja sitten ompelin tällaisen pussukan.
Keltainen lakanakangas on kirpparilöytö
ja valkoinen kangas on niin ikään lakana kangasta ikealta.
Pallonauha on Pikku Iidan puodista tilattu joskus...

Huomenna jatkuu ompelukoneen surina :)

-Mari-

perjantai 13. tammikuuta 2012

Hukassa!

Nimittäin minä itse!
Jotenkin en nyt osaa rytmittää päiviäni niin että kerkeisin/pystyisin toteuttamaan itseäni.
Kaikki näpertely, ompelu, askartelu ja sen sellainen on nyt jäänyt ja tuntuu että oikein
ahdistun kun ideoita piisais ja aineksiakin ois melko hyvin niihin mutta ei tunnu löytyvän aikaa.
Sitä omaa ja rauhallista aikaa, josta niin monet puhuu.
"PAKKO saada välillä omaa aikaa!!" sanoi kaverini tässä tällä viikolla.
No juu-u! Sille minustakin tuntuu mutta eipä se kovin helppoa ole järjestää.
Tämä viikko on mennyt ihan perus arjen askareissa ja voi että se on tuntunut NIIN tylsältä.
Kun osais niin laittaisin tästä mun päästä sen inspiraatiolokeron pois käytöstä,
niin ehkä sitten ei niin paljon ottais pannuun kun saan joka ilta todeta nukkumaan mennessä
että empäs sitten tänäänkään saanut mitään aikaiseksi.
(siis sen pyykkäyksen, siivouksen, ruuanlaiton, lasten kanssa leikkimisen, läksyissä
avustamisen, erotuomarina olemisen, sairaanhoitajana leikkimisen, ulkoilun ja 
lemmikkien huoltamisen lisäksi)
Onneksi on perjantai ja isännyys toivottavasti kotona viikonlopun.
Ellei sille pukkaa hälyytyskeikkaa!
Huomisen aloitan kirpputori kierroksella ja ihan varppina ompelen jotain!!!




Nyt iltapalalle syömään vasta leivottuja sämpylöitä.
Lumirikasta viikonloppua kaikille ;)
Ja sitähän taas piisaa, huh huh!

-Mari-

tiistai 10. tammikuuta 2012

Arkiromantiikkaa


Kynttilöitä kuluu paljon!
Systerikin sen tiesi, joten joululahja oli varsin nappi.
Nimittäin tuo ihana iso purkki joka on täynnä tuikkuja :)



Ja sitten tähän aiheeseen "arkiromantiikka".
Meillä oli jäänyt vanhan sähkövatkaimen vispiläosat laatikon pohjalle
ja kun tuossa leipoessani tuumasin että ne joutaa vaikka roskiin
niin mieheni mun tekaisi ihan omin pikku kätösin minulle kukkasen : D
Ja tekipä vielä toisenkin!
Siis mitä muuta nainen voikaan enää kaivata, jos mies tekee
kukkaset ihan omin käsin ja ojentaa ne siinä kaiken arjen tohinoiden
keskellä omalle vaimolleen????  ;)
Minusta paljon romanttisempaa kuin että kukkaset ois ostettu kaupasta,
jotka sitten muutaman päivän päästä jo lakastuisi ja saisin nakata ne roskiin.
Nyt minulla on ikikukkia, joten mies ei tarvitse mulle
enää kukkia tuoda!

-Mari-

maanantai 9. tammikuuta 2012

Väriterapiaa

Mulla meni viikonloppu vähän penkin alle :(
Perjantaina herätessäni huone pyöri ympärillä enkä uskaltanut nousta seisomaan ennen kuin hälyytin
ensin miehen siihen viereen. Pelkäsin että kaadun heti kun nousen ylös.
No, ei se kyllä kaukana ollutkaan. Piti istuutua takaisin sängyn reunalle.
Ensin ajattelin että taitaa olla verenpaine toooosi alhaalla, että kyllä se tästä kohta.
Mutta eipä se mennytkään ohi.
Kävelin seinistä kiinni pitäen aamupalalle, eikä huimaus helpottanut sittenkään.
Mies oli kovasti sitä mieltä että lääkäriin on lähdettävä, mutta halusin ehdottomasti lähteä käymään
vanhempieni luona pitkästä aikaa kun joulun välipäivinä ei sinne päästy kuten yleensä.
Perjantai-iltana oltiin sitten niin myöhään takas kotona etten enää jaksanut ajatellakaan
lääkäriin lähtöä. Toisekseen ajattelin että ehkä seuraavana aamuna olo on jo parempi.
No ei ollut! Samalla tavalla taas huone pyöri ympärillä ja piti todella hitaasti liikkua, kun muuten
tuntui että kaadun selälleni. Ei auttanut muu kuin soitella päivystykseen.
Sinnehän sitä sitten suunnattiin. Mies kuskina kun enhän minä uskaltanut edes autolla ajaa.
Lääkäri teki kaikenlaisia tutkimuksia ja totesi että se on "hyvänlaatuinen asentohuimaus"
ja että se menee varmaan ohi parissa päivässä, viikossa ainakin.
Ensin iski jo paniikki ja epätoivo. Miten ihmeessä selviän viikon?!?! 
Miten pystyn huolentimaan yksikseni neiti Kesäheinästä miehen ollessa töissä ja lasten koulussa?
Miten pääsen hakemaan eskarilaisen koulusta jos en saa ajaa autolla ja kävellenkin pitää olla 
tosi varovainen etten vaan kaadu kesken matkan ja hajota itseäni?
Kotiin päästyä sitten jo rauhoituin ja ajattelin että kyllä nyt yksi viikko menee niin tai näin.
Koska lääkäri oli hyvin vähäsanainen, googlettelin sitten illemmalla kyseistä sairautta ja sieltä 
silmiin hyppäsi että oireet kestää keskimäärin 10 viikkoa!!!! 
Silloin pääsi jo itku :(
Netin syövereistä löysin kuitenkin asentohoito-ohjeita joita sitten tarmokkaasti 
toteutin. Eilen illalla olo tuntui jo paremmalta, vaikka edelleen koko ajan oli pientä huimausta.
Mutta, tänä aamuna olo oli jo melkein normaali ja tällä hetkellä täysin normaali :)
Hiphei! Olen niiiiiin onnellinen että se meni ohi näin nopeasti.
Ja toivottavasti nyt sitten pysyykin poissa. Oireethan voi uusiutua mutta HUS POIS
kaikki rippeetkin huimauksesta!!!! Niitä ei tänne todellakaan kaivata!


Viikonlopun aikana minulla olikin sitten aikaa istua ja virkata :)
Aika näyttää mitä näistä sitten loppujen lopuksi tuleekaan.....


Ja tänään sitten otin lasten kynälootan käsittelyyn. Huonot ja ihan lyhyet pätkäkynät roskiin,
samoin tussit jotka ei enää toiminut.
Nyt ne on omissa purkeissaan siististi ja terät terävinä.
Minulla 6 rakkulaa sormissa, mutta ei haittaa :D
Oli se sen arvoista!

Ihanaa talvista viikon alkua kaikille :)

-Mari-

perjantai 6. tammikuuta 2012

"Mutku mä haluuuuun!!!"

Olin tänään kolmen nuorimmaisen lapsen kanssa käymässä kuopiossa vähän ostoksilla.
Itse en ostanut kuin uuden vedenkeittimen, joka oli todellakin jo aika vaihtaa kun vanhasta ei 
irtoa kalkkeutumat enää millään + yhden huivin itselleni alesta :)
Lapsilla oli omaa kuukausirahaa ja säästöjä jotka tuntui kovasti polttelevan kukkaron pohjalla.
9 vuotiaalla pojalla iskikin loppujen lopuksi nuukuus, vaikka suuret oli suunnitelmat vielä eilen
illalla ostoksien suhteen. Kun sitten kuitenkin näki noiden tavaroiden/lelujen hinnat niin jätti kuitenkin
ostamatta ja tuumasi ettei hän ihan välttämättä niitä tarvitsekaan.
Hienoa itsehillintää! Olin niin ylpeä pojastani että ajattelee noin :)
Ja poika tuli iloiseksi kun kuuli että äiti voi olla tuollaisestakin asiasta ylpeä.

Herra Elohopea (6v) sen sijaan olisi halunnut ihan kaikkea. "Äiti, riittääkö mulla rahat tähän?",
"Entä tähän?" "No eikö ees tähän???"
"Ihan tyhmää! Kaikki on niin kallista ja mulla on huono seteli!"
Yritin selittää pojalle että jos odottaa vielä kuun vaihteeseen säästäväisesti ja saa sitten uuden
kuukausirahan niin sitten on taas enemmän rahaa. Ja että eihän ihan kaikkea tarvitsekaan saada
mitä siellä kaupassa näkee. Niitä voi myös vaan ihastella.
"Mutku mä haluuuuuuun!!!"
"Etkö muka IKINÄ itse halua vaikka mitä?" tivasi poika ja nappasi pari pientä lego pakettia 
hyllystä kainaloonsa, joista isoveli oli vinkannut että niihin rahat riittää.

Hmm.... Kyllähän minä haluaisin. Aika paljonkin ja vaikka sun mitä. Pakko myöntää.
Ihan päällimmäiseksi haluaisin meille enemmän tilaa, mutta koska tällä hetkellä on pakko tyytyä
näihin neliöihin niin olen kovasti suunnitellut "pientä pintaremonttia" ainakin nyt ihan vaan itsekkäästi
itseni päivien piristykseksi. Ahdistaa vallankin tuo meidän keittiö. Puun värinen lattia, samoin katto.
Keittiön kaapistojen ovetkin on puun väriset. Ja entäs ne välitilan laatoitukset, aivan
K-A-M-A-L-A-T!!!!!
Keittiö on pieni, siis tooodella pieni meidän kahdeksan hengen perheelle. Jos halutaan syödä
koko perhe yhtäaikaa niin pitää siirtää pöytää vähän kauemmas ikkunan edestä. Tosin se pitää sitten
syönnin jälkeen siirtää takaisin, että keittiössä mahtuu kulkemaan.
Sitten kun vielä tuo väritys on mikä on, niin tuntuu että se tekee keittiöstä entistä ahtaamman näköisen.
Tässä muutama inspiraatiokuva. Näissä jokaisessa on jotain sellaista mistä minä tykkäisin.
Pirteää, hauskaa, valoisaa ja avaraa.
Ihan vaan siksi että "MÄ HALUUN!" ; )

Todella hauska!

Herttainen :)

Eipä ois hassumpi kaapistojen väri, vaikka valkoinen on mielessä ollut.

Minullakin odottaa kaksi lautashyllyä paketeissaan....

Namu!

Näin avara keittiö olisi jo super luksusta! Meidänkin keittiössä on
kattohirret näkyvissä.
Kaikki kuvat on täältä *klik*

Jatkan silti haaveilua kun en itse pysty edes sitä pientä pintaremonttia tekemään pikku apureiden 
kanssa ja mieheltä ei riitä yksinkertaisesti aika omien töidensä takia.
Itsellä riittäisi tarmoa ja uskoisin että myös sen verran taitoa että yhdet kaapien ovet saisin
hiottua ja maalattua. Nyt olisi tilatkin siihen missä sitä tehdä, mutta varsinkaan neiti Kesäheinän
kanssa siitä ei tulisi kuin harmaita hiuksia ja maalisia nasuja.
Äidiltä kuluisi varastostakin varapäreet ja silloinhan kenelläkään ei olisi enää kivaa : D
Mutta saahan sitä haaveilla.... ehkä vielä joskus....
Lupsakkaa loppiaista kaikille!!

-Mari-

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

1. osa saapui


Lasten keittiönurkkauksen ensimmäinen
osa kotiutui tänään.
Ja heti alkoi leikki > kakku uunissa jo 
kuten huomaatte ;)
Hyvin osaa jo neiti Kesäheinä pitää puolensa
omasta vuorostaan.
"MINUN!!!!" kuuluu heti jos joku
toinen lapsista meinaa mennä 
lähellekään uutta hellaa.
Esikoinen tekee koulussa näyttötyönä
pyykinpesukoneen seuraavaksi.
Nyt saadaankin otettua tuosta hellasta
mitat, niin saadaan pesukoneesta sitten
saman kokoinen. Tulee samalla
ns. apupöytä pikkukeittiöön.
Tiskipöytäkin pitää saada, tietenkin :)
Ja paljon muutakin pientä kivaa!
Tästä se lähtee.
Ja nyt me lähdetään pienimmäisen kanssa
sinne potkurilenkille niin saa herra Elohopea
leikkiä sen aikaa ihan rauhassa.
HIPHEI! :)

-Mari-

tiistai 3. tammikuuta 2012

Iltalenkillä....


Meidän potkurilenkki siirtyikin illaksi.
Päiväunet ja päivällisen teko siirsi väkisinkin
lenkkiä myöhemmäksi ja kuka nyt jaksaa
täydellä mahalla heti liikkua ;)
Oli kyllä mukavaa, vaikka sieltä täältä olikin 
hiekotettu ja joutui välillä kyytiä keventämään
että päästiin eteenpäin.
Minulla oli pienin kyydissä ja miehellä
pikkuherrat Ikiliikkuja (9v) ja Elohopea (6v).
Vaikka onkin pakkasta niin kyllä tuolla lenkillä
sai hien pintaan vaikkein nyt edes kovin
pitkää lenkkiä tehtykään.
Ai meilläkö huono kunto?? ;D
Tästäpä sitten päästiinkin miehen kanssa mukavasti
aiheeseen LIIKUNTA ja päätimme
että heti huomenna uusi lenkki ja vähän 
pidempi sellainen. Ja potkutellenpa tietenkin
kun se vaan on niin kivaa :)
Jostainhan se on aloitettava ja näin vuoden
alustahan se käykin näppärästi :)

Miten teidän perhe liikkuu?
Yhdessä vai yksin?

-Mari-

Kukkuu!


Kukkuu kurkisteli neiti Kesäheinä :)
Nyt alkaa kuusi jo karistaa sen verran että
taidetaan luopua siitä lähipäivinä.
Ihana pakkaspäivä!
Tänään lähdetään joulupukin tuomilla
potkureilla potkuttelemaan :)

-Mari-

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

VVVV

Elikkä Viime Vuoden Viimeinen Virkkaus!


Neiti Kesäheinän nukelle virkkasin ihan vaan
seiska veikasta peiton.
Siitä tuli kyllä sitten loppupelissä kuitenkin vähän
liian pieni, joten taitaa mailegin pupuselle sopia
paremmin. Suunnittelen jo ommellen nukelle peitoa
kun noita kankaitakin piisaa
sekä vanulevyä.

Yritin tänään kovasti suostutella miestä jäämään
pidemmälle lomalle, kun mulla riittäis ideoita vaikka
minkämoisille nikkaroinneille ja muille
värkkäyksille mutta ei se mies oikein
innostunut, outo ;D
Sain mm. tänään idean että koska 
meillä on olohuoneessa ihan järkyttävän
kamala kattolamppu ja sellaiset kattokruunulamput
maksaa maltaita, niin sellaisenhan vois tehdä itse.
Siis mies tekisi "rungon" ja minä sitten 
suhumaalaisin ja laittaisin blinblingit ;)
Sitten ois ajatuksena tehdä myös kahdelle
nuorimmaiselle lapselle leikkeihin keittiönurkkaus.
Puisten huonekalujen maalaustakin ois parin 
lipaston, yhden lasivitriinin ja yhden 
työpöydän verran. Keittiön kaappien ovista
puhumattakaan.....
Voi voi kun ois paljon kaikkea
mitä pitäis saada tehtyä!!!!
Noh, nythän tässä onkin taas kokonainen
vuosi aikaa tehdä :)

-Mari-

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails